Coleraine

Facebookin kautta kuulin, että mulla on seurassa monta matkalaista! Ihanaa kuulla, että te ihanat siellä pääsette itsekkin mukaan matkalle lukiessani minun tarinoita. Tänään pääsette mukaan Coleraineen! 

Ihan ensiks, ennen Coleraine tarinoita mun on aivan pakko kertoa kuinka palvelu pelaa täällä! Meidän asuntolan pyykinpesukone oli rikki. Mainittiin siitä opettajallemme, niin se haki meidän pyykit, vei kotiin, pesi ne siellä ja toi muutaman päivän päästä puhtaina asuntolalle. Niin, ja senkin ehkä unohdin kertoa (tai jos en unohtanut, niin kerron uudestaan), että meidän ope osti meille tulopäivänä siiderit kaupasta kauppakierroksella!

Tosiaan työt kotisairaanhoidossa alkoi maanantaina. Me molemmat ollaan tästä tosi innissamme! Meillä on ihan huippumukavat työpaikkaohjaajat ja työ on kivaa. Toistaseks on ollut tosi kiireetöntä ja potilaat mukavia. Oon päässyt harjoittelemaan ''syringe pump'':n käyttöä, eli siis lääkeannostelijaa jota suomessa kipupumpuksi kutsutaan. Oon päässyt käymään kehitysvammaisten päiväkeskuksessa, vanhainkodissa, ja oon myös päässyt hoitamaan haavoja ja laskemaan lääkelaskuja englannniksi. Onneks numerot on muuten samat!

No mutta tänään päästiin töistä pois aikasin. Tavattiin Miian kanssa asuntolalla ja lähdettiin tovin kuluttua juna-asemalle. Ensin mentiin paikallisbussilla Derryn asemalle ja sieltä junalla Coleraineen. Paikallisbussi muuten kulkee ihan tosta meidän asuntolan vierestä, toisin sanottuna sairaalan pääovilta ja se maksaa 1,6 puntaa. 2,6 punnalla saa ostettua päivälipun jolla voi kulkee busseilla sitten useammankin kerran päivän aikana. 

Colerainessa ihailtii muutamaa kirkkoa ja hautausmaata. Hautausmaalla oli paljon korppeja ja yritin kuvata niitä. Käytiin kahvilla ja syömässä (menetin burger king neitsyyteni). Käveltiin joen vartta pitkin ja yhtäkkiä katsoin, että vedessä ui jokin vesirotta. Otin mielenkiinnosta kameralla täydellä zoomilla kuvan tästä rotasta ja huomasin, että ei se oo mikään rotta! Hyljehän se on! Siis voitteko uskoa kuinka onnelliseksi tekee ihmisen, nähdä tälläinen otus luonnossa. Ei Tammerkokessa  tai Vähäjärvessä tälläsiä ui! 

Junamatkalla maisemat olivat aivan ihania. Mentiin lähes koko matka joen tai meren rannalla. Junasta napsasin kuvan tälläisistä kallioista. Suunniteltiin huomenna pakkaavamme reppuun eväitä ja matkaavamme junalla Castlerockin asemalle ja siitä Downhillissä sijaitsevaan kansallispuistoon. Nähtiin jo junasta hieno vesiputous.

- Sallamaari & Miia

p.s. laittakaa kommenttikenttään (tai facebookissa) jos teillä tulee mieleen kysymyksiä tai aiheita mistä haluatte mun kirjoittavan.